Mä rakastan sinkkuelämää-ohjelmaa. Voisin katsoa sitä uudelleen ja uudelleen ja niin olen tehnytkin. Vaikka katsellessa muistaa mitä seuraavaksi tapahtuu, niin silti ne läpät tuntuu kolahtavan joka kerta. Omassa elämässä on aina menossa joku vaihe mitä sarjassa käsitellään ja mihin samaistua. Eilisessä jaksossa Carrie pohti oikeaa ajoitusta suhteen alkamiselle. Mua on aina kiehtonut sellaiset rakkaustarinat, missä henkilöt ovat entuudestaan tuttuja, ovat saattaneet olla kavereitakin ja vuosia myöhemmin rakkaus syttyy. Onko siinä kuitenkin ollut jo silloin vähän kipinöitä ilmassa, mutta aika vain oli väärä. Ihminen muuttuu koko elämänsä ajan. Perusluonne säilyy mutta kokemukset ja ikä muovaa meitä. Ihminen menneisyydestä on jollain tapaa tuttu, mutta kuitenkin erilainen, ehkä sen näkee sitten uusin silmin. Onko se sittenkin kohtaloa? Uskon että jokaisella ihmisellä joka elämään tulee edes lyhyeksi ajaksi on jokin tarkoitus. Joskus sen huomaa heti minkälaisen opetuksen kyseinen ihminen tuo tullessaan, joskus siinä voi mennä vuosia..jokin saattaa jäädä kokonaan arvoitukseksi. Asiantuntija sanoo näin ihastumisesta:
"Ihmisen henkinen tila vaikuttaa siihen pystyykö hän ihastumaan. Kahteen ihmiseen ei voi olla oikeasti ihastunut yhtä aikaa, sillä ihastumisen tarkoitus on keskittää kaikki tarmo yhteen henkilöön. On siis mahdollista, että se oikea tulee kohdalle, mutta ihminen ei ihastu juuri sillä hetkellä. Kun ihminen kokee jännittäviä asioita, kehossa syntyy dopamiiniryöppy ja ihminen ihastuu helpommin. Ihastuminen ei riitä vaan ajoituksen pitää sopia yhteen."
Mun mielestä on vähän naiivia ja vanhanaikaista ajatella että olisi vain se yksi ainoa oikea. Uskon että se oikea on sen hetkiseen elämäntilanteeseen tarkoitettu oikea ihminen. Ihminen kuitenkin muuttuu niin tuntuu hullulta että yksi ihminen vaan sopisi koko elämän ajan. Nykyään ihminen elää pidempään kuin ennen ja eihän moni eläinkään ole saman kumppanin kanssa koko elämää.
Tai sitten olen ihan tietämätön koska se oikeesti oikea ei ole sattunut kohdalle tai on, mutta ajoitus on ollut väärä. Tulevaisuus näyttää :)
"Ihmisen henkinen tila vaikuttaa siihen pystyykö hän ihastumaan. Kahteen ihmiseen ei voi olla oikeasti ihastunut yhtä aikaa, sillä ihastumisen tarkoitus on keskittää kaikki tarmo yhteen henkilöön. On siis mahdollista, että se oikea tulee kohdalle, mutta ihminen ei ihastu juuri sillä hetkellä. Kun ihminen kokee jännittäviä asioita, kehossa syntyy dopamiiniryöppy ja ihminen ihastuu helpommin. Ihastuminen ei riitä vaan ajoituksen pitää sopia yhteen."
Mun mielestä on vähän naiivia ja vanhanaikaista ajatella että olisi vain se yksi ainoa oikea. Uskon että se oikea on sen hetkiseen elämäntilanteeseen tarkoitettu oikea ihminen. Ihminen kuitenkin muuttuu niin tuntuu hullulta että yksi ihminen vaan sopisi koko elämän ajan. Nykyään ihminen elää pidempään kuin ennen ja eihän moni eläinkään ole saman kumppanin kanssa koko elämää.
Tai sitten olen ihan tietämätön koska se oikeesti oikea ei ole sattunut kohdalle tai on, mutta ajoitus on ollut väärä. Tulevaisuus näyttää :)
Kommentit
Lähetä kommentti