Tissit

Muistan kun sain ensimmäiset rintsikat. Ne oli vihreä-kukalliset ja ostettu seppälästä. Olin niin ylpeä niistä että laitoin tahalleen valkoisen t-paidan päälle, jotta kaikki näkisi varmasti että minulla on rintsikat..rinnat..olen kasvamassa naiseksi. Menkat ei ollut vielä alkanut niin tämä oli ensimmäinen "naiseuden" merkki. Teininä tuli korostettua rintoja pukeutumisessa. Miksi?- No ihan poikien takia. Pojilla hormoonit hyrrää ja alkaa tytöt kiinnostaa..ja silloin taidettiin elää tissi-aikaa Pamela Anderrsonin takia. Mulla on aina ollut suht isot rinnat, kuppikoko vaihdellut C-D:n välillä. On ollut aikoja kun haaveilin pienemmistä rinnoista. Kaupoissa monet kivan näköiset mallit olivat vain A-B-kupeille. Kun tulin raskaaksi, rinnat tietenkin paisuivat maidosta. Mulle oli itsestäänselvyys, että imetän. Se on luonnollista. Sitä varten rinnat on, niillä ruokitaan jälkeläisiä. Kaksi lasta imetettynä voitte kuvitella miltä ne tissit näyttää sen jälkeen. Oli aikoja jolloin ne häiritsi mua todella paljon. Tuskailin peilin edessä ja vakavissani mietin rintojen nostatusleikkausta. Ei siis silikoneja vaan että rinnat nostetaan ylemmäs ja ylimääräinen nahka leikataan pois. Onneksi en koskaan mennyt, sillä ne rahat olisi mennyt hukkaan. Aloin treenaamaan ja mitä enemmän kroppani muuttui, tuli olkapäihin pyöreyttä ja pakaroihin..jalkoihin lihaksia, sitä vähemmän kiinnitin huomiota tisseihin. Kisadietillä ne kutistuu olemattomiin. Se nyt on päivänselvää kun rasvaprosentti pienenee, sillä sitähän tissit suurimmaksi osaksi on, rasvaa. Kisojen jälkeen kun nesteet ja ns. normaali syöminen alkaa niin niin ne taas suurenee. Olen kisannut noin puolen vuoden välein joten aikamoisessa muutoksessa ne on kokoajan. Huomaan eniten tykkääväni mun rinnoista kisojen aikaan, kun ne on pienet, sillä olo on niin siro. Monet olettaa että fitness kisaajilla on kaikilla silarit tai aikoo ne hankkia. Mä todella toivon että kukaan ei ole niin tyhmä että hankkii tissit kisaamisen tai jonkun miehen takia. Kukaan mies ei ole koskaan mun tisseistä mitään valittanut. Kaikki ovat muuten todenneet olevansa enemmänki peppu miehiä ;). Kiitos siitä varmaan Jenniferille kun aloitti tän peppu boomin aikoinaan. Nykyään taidetaankin enemmän korostaa pukeutumisessa peppua, ja sen onneksi saa ilman kirurgin veistä. Salille vaa kyykkäämään ;).
Mä olen sinut itseni kanssa ja se on isompi kohotus mun rinnoille kun mitkään silikonit. Haluan olla hyvä roolimalli mun lapsille. On tutkittu, että jos äiti on tyytymätön kehoonsa ja voivottelee sitä niin lapsikaan ei opi hyväksymään omaa kehoaan. Haluan kasvattaa lapseni rakastamaan itseään sellaisena kun ovat. Vanhempien silmissä omat lapset ovat täydellisiä päästä varpaisiin. Tuntuisi todella pahalta huomata että he olisivat tyytymättömiä kehoonsa. Silloin minusta tuntuisi että olisin epäonnistunut kasvattajana. Mielestäni  elämä saa näkyä kehossa. Kukaan ei ole täydellinen ja tiedän että tää on kauhea klisee mutta oikeesti se mitä sul on tuolla korvien välissä merkitsee niin paljon enemmän. Täytyy sanoa että tuntuu ihanalta olla aikuinen ja itsevarma. Kaikkia ei voi miellyttää eikä pidäkään. Ainoo ihminen kenen kanssa olet koko elämäsi olet sinä itse joten hyväksy itsesi ja älä ole liian ankara, sillä ei kukaan mukaan ole sinullle. Seuraavan kerran kun etsit jotain "vikaa"  kehossasi niin ostapa niillä rahoilla mitkä menis plastiikkakirurgiaan lento jonnekin Afrikan slummi-alueelle niin saat vähän perspektiiviä todellisiin ongelmiin.