Siirry pääsisältöön

Valmistujaisjuhla 22.12.2015

Eilen oli mun virallinen valmistumispäivä lähihoitajaksi. Mullahan ei ole mitään oikeaa koulutusta hankittuna. Töitä olen paiskinut nuoresta pitäen. Monien mutkien kautta löysin vihdoinkin sen mikä oikeasti kiinnostaa. Aloitin lähihoitaja opiskelut 5,5 vuotta sitten. Koulun alkaessa en tiennyt olevani raskaana ja äitiyslomalle jäinkin reilu puolen vuoden päästä. 3 vuotta meni kotona lapsien kanssa. Läheiset olivat ihan varmoja että tämäkin koulu jää kesken. Koulunpenkille kuitenkin palasin reippaana. Välillä tuntui ettei tästä tule mitään, varsinkin tämä syksy on ollut rankka. Alunperin mun piti valmistua jo keväällä. Haaveilin valmistujaisjuhlista. Kuinka meidän kodin täyttäisi läheiset, aurinko paistaisi, ihmiset juhlavaatteissaan olisivat tulleet juhlimaan minua.
Nyt kävelen kohti koulua, yksin. On joulukuu, pimeää ja sataa. Mua alkaa itkettää. Ei tän näin pitänyt mennä. Sade pilaa aamulla laitetut hiukset. Nähdessäni luokkakaverit mieleni piristyy. Juhla alkaa. En pysty laulamaan yhteislauluja koska muuten purskahtaisin itkuun. Todistuksen hakeminen edestä jännittää enemmän kuin kisalavalle nousu. Juhlan päätyttyä nään äitini ja mummini. Äidin kosteat silmät on paras palkinto. Tiesin että hän on ylpeä vaikka ei sitä sanokaan. Kävelessämme yhdessä kahvilaan kohti, on sade loppunut ja aurinkokin meinaa pilkistää. Tästä taitaakin tulla ihan hyvä päivä.
Ja mitä niihin juhliin tulee, ehkä pidän ne keväällä kun saan virallisen tutkintotodistuksen ;)

Kyllä äiti tietää mistä mä tykkään. Shampanjaa <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tissit

Muistan kun sain ensimmäiset rintsikat. Ne oli vihreä-kukalliset ja ostettu seppälästä. Olin niin ylpeä niistä että laitoin tahalleen valkoisen t-paidan päälle, jotta kaikki näkisi varmasti että minulla on rintsikat..rinnat..olen kasvamassa naiseksi. Menkat ei ollut vielä alkanut niin tämä oli ensimmäinen "naiseuden" merkki. Teininä tuli korostettua rintoja pukeutumisessa. Miksi?- No ihan poikien takia. Pojilla hormoonit hyrrää ja alkaa tytöt kiinnostaa..ja silloin taidettiin elää tissi-aikaa Pamela Anderrsonin takia. Mulla on aina ollut suht isot rinnat, kuppikoko vaihdellut C-D:n välillä. On ollut aikoja kun haaveilin pienemmistä rinnoista. Kaupoissa monet kivan näköiset mallit olivat vain A-B-kupeille. Kun tulin raskaaksi, rinnat tietenkin paisuivat maidosta. Mulle oli itsestäänselvyys, että imetän. Se on luonnollista. Sitä varten rinnat on, niillä ruokitaan jälkeläisiä. Kaksi lasta imetettynä voitte kuvitella miltä ne tissit näyttää sen jälkeen. Oli aikoja jolloin ne häir...

Helmikuun himotreenit

Se olisi aikalailla 4 vkoa kisoihin + viimeistelyvko. Kärsin viime viikonloppuna vähä motivaation puutteesta. Liian monta yötä tuli nukuttua vaan joku 4 tuntia. Liikaa kahvia ilmeisesti. Oon koukuttanut itseni siihen ja pahasti. Perjantaina pidin tankkauspäivän ja vedin sushi överit. Oli kyllä hyvää! Lauantaina kaverin synttäreillä tuli syötyä kakkua ja sunnuntaina repes ihan täysin koko homma. Söin aamupalaksi jogurttia johon heitin sekaan aivan liikaa toblerone-suklaata. Eikä se todellakaan siihen jäänyt. Käyttäydyin kuin joku narkkari, lisää piti saada ja ihan hulluna. Sokeri on kyllä pahin aine mitä voi vaan olla. Mietin jo että mikä hitto mua vaivaa kunnes alkuviikosta syy selvisi. Mikä siinä on että aina ennen kuukautisia tekee älyttömästi mieli suklaata? No mutta mieli on taas tasapainossa enkä anna yhden wknd mun kisoja pilata. Oon viime maaliskuun kisojen jälkeen treenannut oman pääni mukaan. Yhtään ohjeita en ole tuijotellut ja oikeestaan lämmiteltäessä juoksumatolla oon ...

Kehonkoostumusmittaus

Aloitin tavoitteellisen treenaamisen valmentajan kanssa huhtikuussa 2014. Silloinen valmentajani oli Elina Tervo. Treenasin hänen kanssaan kerran viikossa ja hän teki minulle treeni- ja ruokaohjelmat. Tulosta alkoi tulla nopeasti, sillä mussa oli aika paljon rasvaa ja sehän palaa helposti kun syö ja liikkuu oikein. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tais paino tippua reilu 10 kg. Ensimmäiset kisat oli silloin myös. Miten pienet lihakset sieltä alta paljastuikaan. Tykkään olla siinä kisakunnossa mutta tykkään myös kun kisojen jälkeen alkaa massaa tulemaan. Treenit kulkee paremmin, tuntee olonsa vahvemmaksi ja terveemmäksi. Reidet ja pakarat on mulle sellanen, että tykkään treenaan niitä ihan hulluna ja vähän sillä asenteella että ne ei voi koskaan olla liian isot ;). Oon tässä kovasti pähkäillyt että osallistunko vai en maaliskuussa GoExpo-messuilla järjestettäviin fitnesskisoihin. Tuntuu että joka toinen päivä on fiilis et tottakai ja sit taas, äh, ei jaksa. Ruokavalio on pysynyt sillä...