Syön sanani

Hups! Mites tässä näin kävi että sormet eksyi Tinder-sovelluksen lataamiseen. Niin suureen ääneen toitotin , että minä en mitään typerää tinderiä lataa. Haluun tavata ihmisiä ihan luonnossa enkä missään bittiavaruudessa. Pidin tinderiä erittäin pinnallisena, jotenkin kaamea ajatus että arvioit kuvan perusteella onko joku sopiva vai ei. Mietin sitäkin, miten monet saisi musta ihan väärän kuvan kuvieni perusteella, liittyen mun harrastukseen.
Tää alko siis läpästä, niinkuin moni muukin asia mun elämässä kuten kasvissyönti. Olin Tampereella viikonlopun työkeikalla. Työkavereiden hiplatessa tinderiä niin ajattelin et okei, ladataan nyt täksi lauantai-illaksi vaan, jos saatais meille joku cityguide. Poistan tän heti ku takas lähetään stadiin. Varmuuden vuoksi laitoin vielä kilsatkin niin pieniksi ettei vahingossakaan kukaan tuttu näkis mua siellä.
Ei hitto, miten koukuttavaa toi on. Olin kuullut paljon juttuja, että jengi hakee vaan yhen illan seuraa sieltä ja miehiltä tulee törky viestejä. Yllätyin positiivisesti!- Siellä voi oikeesti keskustella järkeviä juttuja ihmisten kanssa. Yhtään munan kuvia en ole saanut ( ei niitä siellä voi lähettääkään, esim. jos jutustelu siirtyy whatsuppiin), enkä mitään törkeitä ehdotuksia. Jännä, miten tuollakin voi kemiat kohtaa viestittelyssä. Jonkun kanssa juttu luistaa, eikä ole yhtään vaikeaa keksiä mitä kirjoittaisi. Onkin jännä nähä toimiiko yhtä hyvin sitten luonnossa. Hyvä ystäväni ohjeisti, että kannattaa sopia mahdollisimman nopeasti tapaaminen, ettei tule sitten niin iso pettymys kun juttu o luistanut netissä, mutta luonnossa onkin aivan turn off. Ekoja treffejä odotellessa hihih :).
Syön sanani. Kiitos ja anteeksi ;).