No niin jakso on nyt nähty ja voi helv...että sitä osaa olla kriittinen itsensä suhteen. Katsoin sen yksin kotona, mutta langan päässä oli ystäviä antamassa rehellistä palautetta. Nää palautteet ei kyllä kohdannut yhtään omiin fiiliksiin. Nää ohjelmat sun muut kuvaukset on aina hauskoja siinä mielessä, että paljon niissä aina kuvataan ja se miten ne leikataan ja näytetään ulos, voi katsojat saada ihan eri käsityksen tapahtumista/ihmisistä. Sain äidiltäni kommentin, että hihittelin. Nojoo, harvoin osaan olla vakava, enkä omaa sellasia näyttelijän taitoja, että voisin vetää jotain roolia tossa ja miksi edes vetäisin. Palataan vielä kuvauspäivän tunnelmiin..
Siinä me seistiin 10 mimmiä rivissä ja odotettiin ketkä viisi meistä pääsee näkee miehen. Kun juontaja alkoi kuivailemaan suudelmaa sanoilla rauhallinen ja aistikas, tiesin heti että tarkoittaa mua. Olen meinaan saanut samanlaista palautetta aikaisemminkin suudelmistani, varsinkin miehiltä kenen kanssa se on toiminut.
Takahuoneessa kävi armoton pähkäily kuka tää mies on. Suudelmia vertailtiin ja fiiliksiä. Taidettiin sen verran päästä jyvälle, että joku hunks siellä meitä vastassa on. Kun tyttöjä tuli takaisin sieltä kohtaamishuoneesta , he eivät tietenkään puhuneet mitään. Ilmeistä ja eleistä yritti lukea merkkejä tapaamisesta. Mun vuoro tuli. Tällä kertaa pystyin jo hengittämään. Pää oli kyllä niin tyhjä kun mua talutettiin sinne huoneeseen. Odotin merkkiä milloin saamme avata silmämme. Ensireaktio oli totaalinen repeäminen. En tiedä miks mua nauratti niin paljon. Olin yllättynyt, positiivisesti tietenkin. Jotenkin se tilanne oli niin outo, ei tollasta koe ikinä missään. Sun edessä seisoo mies kenet näät ensimmäistä kertaa elämässäs mutta oot jo suudellut sitä. Onneks hän johdatti tilannetta. Ei siinä paljoa ehtinyt jutella kun taas suudeltiin. Suudelma tuntui samalta kuin silmät sidottuna. Pohdinkin jälkeenpäin, että mitä jos miehen ulkonäkö ja olemus ei olisi miellyttänyt niin olisiko suudelma tuntunut erilaiselta.
Odottelimme jonkin aikaa kunnes meille tultiin ilmoittamaan takahuoneeseen, ketkä kaksi oli valittu treffeille. He kysyivät minulta tunsinko Matiaksen jostain aikasemmin ( niin siis tämä meidän mysteeri mies oli nimeltään Matias) ja kun selvisi että en, oli mun reaktio meidän kohdatessa antanut heille sellaisen kuvan. No anyway, en päässyt treffeille mikä harmitti tietenkin vähän. Kunnon treffeillä en ole ollut pitkään pitkään aikaan. *vin vink ;)
Päivä oli ollut pitkä mutta antoisa ja kotiin lähdin taas yhtä jännää kokemusta rikkaampana. Menisin ehdottomasti mukaan uudelleen, jos tämän voisi kokea uudestaan ensimmäistä kertaa.
Siinä me seistiin 10 mimmiä rivissä ja odotettiin ketkä viisi meistä pääsee näkee miehen. Kun juontaja alkoi kuivailemaan suudelmaa sanoilla rauhallinen ja aistikas, tiesin heti että tarkoittaa mua. Olen meinaan saanut samanlaista palautetta aikaisemminkin suudelmistani, varsinkin miehiltä kenen kanssa se on toiminut.
Takahuoneessa kävi armoton pähkäily kuka tää mies on. Suudelmia vertailtiin ja fiiliksiä. Taidettiin sen verran päästä jyvälle, että joku hunks siellä meitä vastassa on. Kun tyttöjä tuli takaisin sieltä kohtaamishuoneesta , he eivät tietenkään puhuneet mitään. Ilmeistä ja eleistä yritti lukea merkkejä tapaamisesta. Mun vuoro tuli. Tällä kertaa pystyin jo hengittämään. Pää oli kyllä niin tyhjä kun mua talutettiin sinne huoneeseen. Odotin merkkiä milloin saamme avata silmämme. Ensireaktio oli totaalinen repeäminen. En tiedä miks mua nauratti niin paljon. Olin yllättynyt, positiivisesti tietenkin. Jotenkin se tilanne oli niin outo, ei tollasta koe ikinä missään. Sun edessä seisoo mies kenet näät ensimmäistä kertaa elämässäs mutta oot jo suudellut sitä. Onneks hän johdatti tilannetta. Ei siinä paljoa ehtinyt jutella kun taas suudeltiin. Suudelma tuntui samalta kuin silmät sidottuna. Pohdinkin jälkeenpäin, että mitä jos miehen ulkonäkö ja olemus ei olisi miellyttänyt niin olisiko suudelma tuntunut erilaiselta.
Odottelimme jonkin aikaa kunnes meille tultiin ilmoittamaan takahuoneeseen, ketkä kaksi oli valittu treffeille. He kysyivät minulta tunsinko Matiaksen jostain aikasemmin ( niin siis tämä meidän mysteeri mies oli nimeltään Matias) ja kun selvisi että en, oli mun reaktio meidän kohdatessa antanut heille sellaisen kuvan. No anyway, en päässyt treffeille mikä harmitti tietenkin vähän. Kunnon treffeillä en ole ollut pitkään pitkään aikaan. *vin vink ;)
Päivä oli ollut pitkä mutta antoisa ja kotiin lähdin taas yhtä jännää kokemusta rikkaampana. Menisin ehdottomasti mukaan uudelleen, jos tämän voisi kokea uudestaan ensimmäistä kertaa.
Kommentit
Lähetä kommentti