Siirry pääsisältöön

Ihan wonder womanina

Jalat tutisee. Pitkästä aikaa tunnen ylpeyttä itsestäni. Tein jotain mitä en olisi uskonut saavuttavani koskaan.
180 kg!! -satakahdeksankymmentä kiloa! Sen verran oli tämän aamun treeneissä kiekkoja jalkaprässissä.

Palkkasin itselleni valmentajan toukokuussa, koska tuntui siltä että tarvitsen piiskuria, jonka avulla saan urheilun takas elämääni rutiiniksi. Motivaatio meni uupumuksen myötä..tai no..halua kyllä oli, mutta pään sisäinen ruoskinta ja tekosyyt sai mut saamattomaksi. Tiesin ja tunsin joka solulla kuinka huono olo valtaa kehoa kun en treenaa, mutta silti suklaa ja netflix vei voiton.

Ne jotka seuraa mua snäpissä, näki ne mun joka viikkoiset dietti aloitukset ja aina se homma meni puihin, viimeistään keskiviikkona. En vaan ollut valmis ja en ole täysin vieläkään, mutta tässä opetellaan sitä armollisuutta ja nyt tärkein asia on saada treenit kulkee 4/vkossa.

Johnin löysin vähän niinkuin vahingossa. Mun fb feediin lävähti mainos Selkrig performance unitista ja heidän tarjouksesta, jossa sai ensimmäisen treeni kerran ilmaiseksi. En muista enään, että kenen kanssa juttelin puhelimessa kun aikaa varasin, mutta John se ei ainakaan ollut. Kerroin mun treeni taustasta ja ehkä sen perusteella, tai minkä lie (en oo koskaan kysynyt) mulle valittiin valmentajaksi John.

Ollaan nyt siis treenattu 2kk yhdessä, kerran viikossa. Mulla on ihan erilainen treeniohjelma nyt, kuin koskaan aikaisemmin. Ilman mitään ihmeellisiä kikkailuja, perusliikkeillä mennään ja kyllä ottaa osumaa, vaikka täytyy myöntää että aluksi olin hieman epäileväinen ohjelmaa kohtaan, koska oon  kikkailut treeneissä monta vuotta, oi kyllä, just niistä mitä kummallisimmista instan gymi videoista inspiroituneena. Back to basics and it`s feel so good!

On myös ihan kivaa vaihtelua saada valmentajaksi mies. Tykkään Johnin rauhallisuudesta. Meillä kemiat natsaa hyvin ja luotan täysin hänen ammattitaitoonsa. 

Enkkoja on paukkunut viime treeneissä ja tuntuu niin hyvältä saada voimat takaisin. Kyllä siinä hieman rintaansa röyhistelee kun kuulee kehuja valmentajalta. On kyllä aika wonder woman olo, hihi =).

PS. Huomen tulee tubeen myday video, missä myös Johnkin vilahtaa.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lonna

Miten voi olla, että olen asunut koko ikäni stadissa ja en ole koskaan kuullut Lonnasta? Toisaalta tää on ihanaa, että näinkin pieni kaupunki kuin Helsinki, yllättää positiivisesti joka kesä. Lonna sijaitsee vain 1,5 km päässä Kauppatorilta, ja sinne pääsee lautalla 10 minuutissa. Pikkuinen saari, vain 150m pitkä, mutta niin ihana ja tunnelmallinen, mä olin myyty samantein. Lonnassa on kahvila ja vohvelibaari, oi nam! Ravintolassa on tarjolla saaristolaisruokaa, hyödyntäen kotimaisia raaka-aineita ja lähituotantoa. Lisäksi löytyy tilausravintola, jossa järjestetään mm. häitä. A:lle vaan tiedoksi, että tiedän nyt missä meidän häitä tanssitaan ;) haha. Lonnaan valmistui uusi rantasauna, jossa pääsee saunomaan 16 € hintaan, huom!- alle 12v ilmaiseksi. Mä eksyin Lonnaan yhdessä lasten kanssa. Siellä järjestettiin SNADI LONNA tapahtuma. Tuolloin oli luvassa taidetta ja kalliopiirustuksia. Ohjaajia oli tarpeeksi monta lapsi määrään nähden (ryhmään mahtuu 2...

Synkkä isänpäivä

Tiesin heti kun silmäni tänään aamulla avasin klo 5:55, että tästä tulisi jotenkin synkkä päivä. Ihan kuin luontoäiti olisi halunnut tahalleen lisätä draaman tuntua tolla harmaalla ja sateisella säällä. Isänpäivä. Tänä aamuna me ei lasten kanssa kuiskailtu hiljaa keittiössä tekemässä aamupalaa. Tänä aamuna en kaiva kätköistä lahjaa aamupalapöytään. Tänä aamuna lapset ei  hiivi hiljaa makuuhuoneeseen herättämään muka nukkuvaa isää. Monta vuotta on ollut tietty rutiini ja tapa toimia ja viettää juhlapäiviä, tuntuu nämä eron jälkeiset ensimmäiset juhlapäivät omituisilta, ehkä vähän eksynyt olo, ei tiedä miten päin olisi, millaisen uuden tavan ja ruutinin tässä nyt muodostaisi. Mietin niitä kaikkia perheitä, jotka aloittivat aamun yhdessä. Vähän pakko, kun facebookki täytty sellaisista kuvista. Mietin niitä aikuisia jotka soittavat tänää isällensä. Mä en soita. Mulla ei ole isää. Tai no, onhan mulla, kaikilla on. Olen itse valinnut niin ettei ole..vai olenko? Olen ollut n. 3-4-vuotia...