Siirry pääsisältöön

Vapaus

Olen viime päivinä miettinyt vapautta ja sitä kuinka se eri elämäntilanteissa merkitsee erilaisia asioita. Joskus se näkyy ihan pieninä asioina ja joskus on pyristeltävä oikein kunnolla irti sen eteen. Mulle vapaus merkitsee mm. sitä että saan päättää omista asioistani, niinkin arkipäiväisiä ja pieniä kuten, saan päättää itse mitä syön tai puen päälleni. Aika itsestäänselvyyksiä varsinkin täällä länsimaissa joten ei niihin edes kiinnitä sen suurempaa huomiota. Vapaus merkitsee myös omien unelmien toteuttamista. Unelmien parisuhteessa sitä haluaisi jakaa elämänsä toisen kanssa ja samalla pystyisi toteuttamaan unelmiaan ja se toinen tukisi ja kannustaisi siinä. Jotenkin tuntuu että parisuhteessa alkaa elämään sille toiselle, unohtaen unelmansa. Yhteisellä tiellä mahdollisuuksien ovet sulkeutuu kerta toisensa jälkeen ja tie kapenee. Jotenkin sitä vaa tyytyy siihen että menee ihan ookoo, miksi muuttaa mitään? Muutos aina pelottaa mutta sen tuoma onnellisuus on aina riskin arvoinen. Ja jos homma ei toimi niin voihan sitä aina muuttaa asiat niinkuin ne oli ja todeta vaan et oho, ei toiminut.
Erosin hiljattain. Se sai minut toteuttamaan yhden pitkäaikaisen haaveeni. Loppupeleissä aika pieni asia minkä olisin voinut toteuttaa myös suhteen aikana. Minulla on jo sen verran ikää ja elämänkokemusta, joten en nyt jää harmittelemaan miksen toteuttanut tätä aikasemmin. Uskon että asiat vaativat oman aikansa ja niin myös tämä. Unelma..muutos..pelko sai sen upoksiin vuosiksi. Ei, en mä voi. No kyllä voin!
Muutin keskustaan. Helsingin keskusta! Miten lähellä olen kaikkea. Kesällä voin kävellä torille aamukahville. Suloiset pienet putiikit ja lukuisat ravintolat ja kahvilat ihan nurkan takana. Vanha kerrostalo ja korkeat huoneet ikkunalautoineen. En muista koska olisin ollut näin onnellinen. Unelma ja sen toteutus. Vapaus! No miltä se tuntuu? Se tuntuu siltä kun aamulla astut rappukäytävästä ulos jalkakäytävälle ja askel tuntuu niin kevyeltä kuin kävelisin pilvenhattaralla.


Katsokaa nyt kuinka kaunis tämä kaupunki on! En nyt tähän hätään saanut omaa kuvaa tähän joten lainasin tämän netistä. Lupaan, että seuraavat kuvat ovat ihan itse kuvaamiani. Muutenkin tää oli ihan kuningas idea perustaa blogi keskellä yötä ;). Nyt nukkumaan, hyvää yötä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tissit

Muistan kun sain ensimmäiset rintsikat. Ne oli vihreä-kukalliset ja ostettu seppälästä. Olin niin ylpeä niistä että laitoin tahalleen valkoisen t-paidan päälle, jotta kaikki näkisi varmasti että minulla on rintsikat..rinnat..olen kasvamassa naiseksi. Menkat ei ollut vielä alkanut niin tämä oli ensimmäinen "naiseuden" merkki. Teininä tuli korostettua rintoja pukeutumisessa. Miksi?- No ihan poikien takia. Pojilla hormoonit hyrrää ja alkaa tytöt kiinnostaa..ja silloin taidettiin elää tissi-aikaa Pamela Anderrsonin takia. Mulla on aina ollut suht isot rinnat, kuppikoko vaihdellut C-D:n välillä. On ollut aikoja kun haaveilin pienemmistä rinnoista. Kaupoissa monet kivan näköiset mallit olivat vain A-B-kupeille. Kun tulin raskaaksi, rinnat tietenkin paisuivat maidosta. Mulle oli itsestäänselvyys, että imetän. Se on luonnollista. Sitä varten rinnat on, niillä ruokitaan jälkeläisiä. Kaksi lasta imetettynä voitte kuvitella miltä ne tissit näyttää sen jälkeen. Oli aikoja jolloin ne häir...

Helmikuun himotreenit

Se olisi aikalailla 4 vkoa kisoihin + viimeistelyvko. Kärsin viime viikonloppuna vähä motivaation puutteesta. Liian monta yötä tuli nukuttua vaan joku 4 tuntia. Liikaa kahvia ilmeisesti. Oon koukuttanut itseni siihen ja pahasti. Perjantaina pidin tankkauspäivän ja vedin sushi överit. Oli kyllä hyvää! Lauantaina kaverin synttäreillä tuli syötyä kakkua ja sunnuntaina repes ihan täysin koko homma. Söin aamupalaksi jogurttia johon heitin sekaan aivan liikaa toblerone-suklaata. Eikä se todellakaan siihen jäänyt. Käyttäydyin kuin joku narkkari, lisää piti saada ja ihan hulluna. Sokeri on kyllä pahin aine mitä voi vaan olla. Mietin jo että mikä hitto mua vaivaa kunnes alkuviikosta syy selvisi. Mikä siinä on että aina ennen kuukautisia tekee älyttömästi mieli suklaata? No mutta mieli on taas tasapainossa enkä anna yhden wknd mun kisoja pilata. Oon viime maaliskuun kisojen jälkeen treenannut oman pääni mukaan. Yhtään ohjeita en ole tuijotellut ja oikeestaan lämmiteltäessä juoksumatolla oon ...

Kehonkoostumusmittaus

Aloitin tavoitteellisen treenaamisen valmentajan kanssa huhtikuussa 2014. Silloinen valmentajani oli Elina Tervo. Treenasin hänen kanssaan kerran viikossa ja hän teki minulle treeni- ja ruokaohjelmat. Tulosta alkoi tulla nopeasti, sillä mussa oli aika paljon rasvaa ja sehän palaa helposti kun syö ja liikkuu oikein. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tais paino tippua reilu 10 kg. Ensimmäiset kisat oli silloin myös. Miten pienet lihakset sieltä alta paljastuikaan. Tykkään olla siinä kisakunnossa mutta tykkään myös kun kisojen jälkeen alkaa massaa tulemaan. Treenit kulkee paremmin, tuntee olonsa vahvemmaksi ja terveemmäksi. Reidet ja pakarat on mulle sellanen, että tykkään treenaan niitä ihan hulluna ja vähän sillä asenteella että ne ei voi koskaan olla liian isot ;). Oon tässä kovasti pähkäillyt että osallistunko vai en maaliskuussa GoExpo-messuilla järjestettäviin fitnesskisoihin. Tuntuu että joka toinen päivä on fiilis et tottakai ja sit taas, äh, ei jaksa. Ruokavalio on pysynyt sillä...