Siirry pääsisältöön

Thaimaa, täältä tullaan!

Mulla on aina ollut ikuinen kaipuu ulkomaille. Ehkä kun suonissa virtaa muutakin kuin suomi verta niin hinkuu tonne maailmalle. Reissusta kun palaan kotiin niin heti oon ollut suunnittelemassa uutta. Kaikista pahin shokki ja matkakuume ulkomaille oli Intian reissun jälkeen. Muistan kuinka heti kotiin päästyäni avasin läppärin ja selailin lentolippujen hintoja päästäkseni takaisin. Itkin monta päivää. Ahdisti olla täällä pimeessä kylmässä ja pinnallisessa Suomessa.
Matkakuumeilu hiipui kun kisalavat alkoi kiilua silmissä. Pään täytti uusi urheillullinen ja terveellinen elämäntapa. 2 kertaa kävin Pariisissa kisaamassa, mutta ei se tuntunut siltä, että lähtisi reissuun ja ulkomaille vaan sitä oli niin kisapäissään, että ajatteli vain kisoja, asuja, rusketusta yms. Viimeksi olen siis ollut kunnon reissussa joulukuussa 2013.
Olin nytkin suunnitellut seuraavia kisoja noin puolen vuoden päähän, dietinkin piti alkaa muutama viikko sitten. Mulle on jo aikasemminkin ehdotettu taukoa kisaamisesta. Kroppa sitä olisi vaatinut, pää ei vaa antanut periksi. Tällä kertaa pienen ajatuksensiemenen tauosta päähäni kylvi rakas pikkuveljeni tokaistessaan, että eikö kannattaisi pitää jo tauko? Alle 2 vuodessa oon kisannut 5 kertaa. Lopullisen päätöksen tein kun poikani sanoin minulle: " äiti, mä haluan viettää aikaa sun kaa, älä kisaa nyt." Vaikka olen ajoittanut treenit suurimmaksi osaksi niin , että se ei ole lasten ajasta pois niin kyllä tällä kaikella touhulla on vaikutusta lapsiin. Tämä elämäntilanne on muutenkin vaikeeta aikaa lapsille, tuo lause pisti suoraan sydämeen. Olen ennen reissannut paljon lasten kanssa niin olisi se todella epäreilua, jos lähtisin yksin taas kisamatkalle ulkomaille. 
Lasten ehdoilla mennään, joten en kisaa enää tänä vuonna. Nyt on lasten vuoro päästä maailmalle. Reissuun lähden yhden lapsen kanssa kerralla. Haluan viettää laatuaikaa ilman häiriötekijöitä, ja tässä tapauksessa tarkoitan sillä sisarusta. Ah, se ihana sisarusrakkaus..ensin ollaan hyvää pataa ja sekunnin päästä ilmiriidoissa. 
Mielessä oli viikon äkkilähtö..sitten kaksi viikkoa..hieman nyt paisu mutta edessä olisi kokonainen kuukausi Thaimaassa pojan kanssa. Reput selkään ja menoksi. Kyllä, reppureissu! Ei viiden tähden hotelleja, ei all inclusive lomakyliä, ei turisti rantoja, ei suunnitelmia. 
Just go with the flow!

                                                                          


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihan wonder womanina

Jalat tutisee. Pitkästä aikaa tunnen ylpeyttä itsestäni. Tein jotain mitä en olisi uskonut saavuttavani koskaan. 180 kg!! -satakahdeksankymmentä kiloa! Sen verran oli tämän aamun treeneissä kiekkoja jalkaprässissä. Palkkasin itselleni valmentajan toukokuussa, koska tuntui siltä että tarvitsen piiskuria, jonka avulla saan urheilun takas elämääni rutiiniksi. Motivaatio meni uupumuksen myötä..tai no..halua kyllä oli, mutta pään sisäinen ruoskinta ja tekosyyt sai mut saamattomaksi. Tiesin ja tunsin joka solulla kuinka huono olo valtaa kehoa kun en treenaa, mutta silti suklaa ja netflix vei voiton. Ne jotka seuraa mua snäpissä, näki ne mun joka viikkoiset dietti aloitukset ja aina se homma meni puihin, viimeistään keskiviikkona. En vaan ollut valmis ja en ole täysin vieläkään, mutta tässä opetellaan sitä armollisuutta ja nyt tärkein asia on saada treenit kulkee 4/vkossa. Johnin löysin vähän niinkuin vahingossa. Mun fb feediin lävähti mainos Selkrig performance unitista ja heidän tarj

Pakaratreeni

Vuosi vaihtuu pian ja kisavalmistelut alkaa tosissaan 1.1. Oon joulukuun syönyt suht puhtaasti. Yhtään suklaata enkä piparia syönyt joulupyhinä. Turhia kaloreita ehkä tullut alkoholista mutta kai ihan ymmärrettävää tässä elämäntilanteessa käydä vähän viihteellä. Vaikka kaapit pursuu suklaata ja ties mitä herkkuja, olen jatkanut puhtaasti syöntiä juhlimisen jälkeisenä päivänä. Ruualla on ihan uskomaton vaikutus oloon. Kokeilepa ens kerralla pizzan tai hampparin sijaan vetää salaattia tai vihersmoothieta krapulaan. Mieli piristyy ja keho myös, eikä mee koko päivä maatessa sohvalla. 10 viikkoa jäljellä, mikä tarkoittaa treeni määrän lisääntymistä. Salitreenin päälle tulee aerobiset. Aion pitää ohjelmassa edelleen 3 jalkapäivää niin että yksi on pelkkä pakaratreeni, yksi loikka ja yksi vaihtelevasti erilaisia  jalkapäivän liikkeitä. Olka- ja selkätreeniä tulee kans tehtyä nyt paljon. Aion myös tehä joka päivä vatsat. Aerobista teen sen mukaan mitä tarvitsee, katson vähän miten alkaa kropp

Valehtelevia sikojako tää maailma täynnä

Mun piti kirjoittaa sivistyneesti ja asiallisesti mutta nyt en voi säästellä sanoja. Joten kaikki mielensäpahoittajat ja kukkahattutädit voi lopettaa lukemisen tähän. Ja huom, tää on vain mun tän hetkinen mielipide. Avautuminen..mut jos tää saa jonku tuntee piston sydämessään ni good. En voi ku ihmetellä tätä nykymenoa parisuhteissa ja deittailussa. Jengi kusettaa ja pettää minkä kerkiää ja ulospäin ollaan niin onnelllista, ai että. Mikä hitto siinä on ettei aikuisilla ihmisillä ole sen verran munaa sanoa asioita suoraan ja olla rehellisiä toiselle ihmiselle. Ennemmin tai myöhemmin valheet paljastuu, tavalla tai toisella. Jos sä oot niin v*tun fucked up ettet tiedä kuka oot ja mitä haluut sun elämältä ja parisuhteelta niin kannattaisko ottaa se aika sitten itsensä tutkiskeluun eikä ketään kolmatta osapuolta siihen hillumaan. Pettämisestä on tehty niin helppoa. Ei tarvii edes kotoota poistua kun somen kautta voit ottaa yhteyttä ihan kehen vaan. Jos oma kumppani ei saa viisaria värähtä