Siirry pääsisältöön

Mikä viikko tulossa!

Istuin sunnuntai illalla sporassa joskus 11 aikaa matkalla kotiin. Takana täysi työpäivä Tuurissa ja monen tunnin ajomatka stadiin. Ulkona oli pimeetä ja satoi vettä kaatamalla. Tuijotin ulos sporan ikkunasta ja näin aurinkoa ja valoa. Ihan kuin olisi ollut helteinen kesäpäivä, ihmiset verhoutuneet kirkkaisiin vaatteisiin ja  kasvoillaan leveä hymy. Jos mun elämä ois elokuvaa niin katsojat olisivat tässä kohtaan miettineet, että mitä hittoa toi on vetänyt kun näkee tuollaisia juttuja. Mietin tätä tulevaa viikkoa ja haukon henkeäni. Jos reilu puol vuotta sitten joku ois sanonut, että sulle tapahtuu näitä ja näitä asioita, en todellakaan olisi uskonut. Elän elämäni parasta aikaa ja näyttäis siltä että lisää vaan on tulossa. Kuinka paljon yhdelle ihmisille voi tapahtua hyviä juttuja? Mun sydän pakahtuu tästä onnellisuuden määrästä, tästä riittäisi jaettavaksi muillekin. Sanotaan että hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita. En tiedä uskonko tohon, mutta siihen uskon että unelmat voi todellakin toteutua kun niiden eteen tekee töitä. Ja ehkä sitä myös tarvii ripauksen hyvää tuuria. Päivä päivältä olen oppinut karsimaan kaiken negatiivisen pois. Tää voi kuulostaa aika karulta, mutta se vaan syö niin paljon voimavaroja ja vaikuttaa niiden unelmien toteutumiseen jos pään täyttää negatiivisilla jutuilla tai elämän negatiivisilla ihmisillä. 
Sen lisäksi että saan viettää aikaa ihanien ihmisten parissa tällä viikolla, on luvassa uusia tuttavuuksia yhden uuden projektin kautta (tästä lisää myöhemmin), treeniä, kuvauksia, hemmotteluhoitoja, vapun juhlintaa..lisäksi yksi aika iso juttu on hilkulla toteutua. Iiks, tästäkin infoan myöhemmin.
Kaikki tuntuu nyt tapahtuvan samaan aikaan, mutta antaa tulla vaa, mä olen valmis! 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihan wonder womanina

Jalat tutisee. Pitkästä aikaa tunnen ylpeyttä itsestäni. Tein jotain mitä en olisi uskonut saavuttavani koskaan. 180 kg!! -satakahdeksankymmentä kiloa! Sen verran oli tämän aamun treeneissä kiekkoja jalkaprässissä. Palkkasin itselleni valmentajan toukokuussa, koska tuntui siltä että tarvitsen piiskuria, jonka avulla saan urheilun takas elämääni rutiiniksi. Motivaatio meni uupumuksen myötä..tai no..halua kyllä oli, mutta pään sisäinen ruoskinta ja tekosyyt sai mut saamattomaksi. Tiesin ja tunsin joka solulla kuinka huono olo valtaa kehoa kun en treenaa, mutta silti suklaa ja netflix vei voiton. Ne jotka seuraa mua snäpissä, näki ne mun joka viikkoiset dietti aloitukset ja aina se homma meni puihin, viimeistään keskiviikkona. En vaan ollut valmis ja en ole täysin vieläkään, mutta tässä opetellaan sitä armollisuutta ja nyt tärkein asia on saada treenit kulkee 4/vkossa. Johnin löysin vähän niinkuin vahingossa. Mun fb feediin lävähti mainos Selkrig performance unitista ja heidän tarj

Pakaratreeni

Vuosi vaihtuu pian ja kisavalmistelut alkaa tosissaan 1.1. Oon joulukuun syönyt suht puhtaasti. Yhtään suklaata enkä piparia syönyt joulupyhinä. Turhia kaloreita ehkä tullut alkoholista mutta kai ihan ymmärrettävää tässä elämäntilanteessa käydä vähän viihteellä. Vaikka kaapit pursuu suklaata ja ties mitä herkkuja, olen jatkanut puhtaasti syöntiä juhlimisen jälkeisenä päivänä. Ruualla on ihan uskomaton vaikutus oloon. Kokeilepa ens kerralla pizzan tai hampparin sijaan vetää salaattia tai vihersmoothieta krapulaan. Mieli piristyy ja keho myös, eikä mee koko päivä maatessa sohvalla. 10 viikkoa jäljellä, mikä tarkoittaa treeni määrän lisääntymistä. Salitreenin päälle tulee aerobiset. Aion pitää ohjelmassa edelleen 3 jalkapäivää niin että yksi on pelkkä pakaratreeni, yksi loikka ja yksi vaihtelevasti erilaisia  jalkapäivän liikkeitä. Olka- ja selkätreeniä tulee kans tehtyä nyt paljon. Aion myös tehä joka päivä vatsat. Aerobista teen sen mukaan mitä tarvitsee, katson vähän miten alkaa kropp

Valehtelevia sikojako tää maailma täynnä

Mun piti kirjoittaa sivistyneesti ja asiallisesti mutta nyt en voi säästellä sanoja. Joten kaikki mielensäpahoittajat ja kukkahattutädit voi lopettaa lukemisen tähän. Ja huom, tää on vain mun tän hetkinen mielipide. Avautuminen..mut jos tää saa jonku tuntee piston sydämessään ni good. En voi ku ihmetellä tätä nykymenoa parisuhteissa ja deittailussa. Jengi kusettaa ja pettää minkä kerkiää ja ulospäin ollaan niin onnelllista, ai että. Mikä hitto siinä on ettei aikuisilla ihmisillä ole sen verran munaa sanoa asioita suoraan ja olla rehellisiä toiselle ihmiselle. Ennemmin tai myöhemmin valheet paljastuu, tavalla tai toisella. Jos sä oot niin v*tun fucked up ettet tiedä kuka oot ja mitä haluut sun elämältä ja parisuhteelta niin kannattaisko ottaa se aika sitten itsensä tutkiskeluun eikä ketään kolmatta osapuolta siihen hillumaan. Pettämisestä on tehty niin helppoa. Ei tarvii edes kotoota poistua kun somen kautta voit ottaa yhteyttä ihan kehen vaan. Jos oma kumppani ei saa viisaria värähtä