Mun piti kirjoittaa sivistyneesti ja asiallisesti mutta nyt en voi säästellä sanoja. Joten kaikki mielensäpahoittajat ja kukkahattutädit voi lopettaa lukemisen tähän. Ja huom, tää on vain mun tän hetkinen mielipide. Avautuminen..mut jos tää saa jonku tuntee piston sydämessään ni good.
En voi ku ihmetellä tätä nykymenoa parisuhteissa ja deittailussa. Jengi kusettaa ja pettää minkä kerkiää ja ulospäin ollaan niin onnelllista, ai että. Mikä hitto siinä on ettei aikuisilla ihmisillä ole sen verran munaa sanoa asioita suoraan ja olla rehellisiä toiselle ihmiselle. Ennemmin tai myöhemmin valheet paljastuu, tavalla tai toisella. Jos sä oot niin v*tun fucked up ettet tiedä kuka oot ja mitä haluut sun elämältä ja parisuhteelta niin kannattaisko ottaa se aika sitten itsensä tutkiskeluun eikä ketään kolmatta osapuolta siihen hillumaan.
Pettämisestä on tehty niin helppoa. Ei tarvii edes kotoota poistua kun somen kautta voit ottaa yhteyttä ihan kehen vaan. Jos oma kumppani ei saa viisaria värähtämään niin eiku koodia vaa menemään jonku sovelluksen kautta, kyllä siellä aina joku on jolta saa helpotusta oloon. Antaapa helvetin hyvän kuvan kun varattuna tollasta sitten tekee, girls talk if u didn`t know that.
Mä en oo ikinä ollu mikään parisuhde ihminen. Jotenki en oo osannu kaipaa sellaista. Kai multa puuttuu malli tai sitten oon löyny pahasti pääni pienenä. Tietenkin jokainen ihminen tarvitsee rakkautta ja hellyyttä mutta sitä voi saada muutenkin. Tajusin edellisessä suhteessa että ihmiset odottaa kumppanilta jotain kokonaisvaltaista tyydytystä jokaiselle elämän osa-alueelle. Musta toi homma kosahtaa tossa ja pahasti. Ainahan toitotetaan sitä että sun pitää olla tyytyväinen itseesi ja omaan elämään ja kumppani on vain plussa siihen päälle. Jos sulla on ankeeta ja kaikki on ihan hanurista niin luuletko että se uus kumppani sun maailman pelastaa. Eli ennen sitä parisuhdetta sulla pitäis olla kaikki ne elämän osa-alueet tyydytetty.
Entäs sitten nämä mamit ja papit jotka soutaa ja huopaa. Tiedättekö miten lasten turvallisuuden tunne järkkyy vanhempien erotessa. Ne syyttää siitä itseään ja ovat hämillään ja pelkäävät että rakastetaanko heitä enää. Sitten nää tumpelot ei osaa päättä ollaanko erossa vai ei..palataan yhteen ja sit taas erotaan ja palataan ja ja ja..voi hyvä luoja! Jos ootte noin sekasin nii arvaa miten sekasin teidän lapset on tosta kaikesta.
Mä en tajua miks ihmisten pitää esittää muuta kuin on. Niin moni mies sanoo ettei haluu mitään tyttöystävää ja sit ne itkee ja roikkuu perässä. Kärsiikö sun miehinen ego siitä jos sä suoraan sanoisitkin et hei joo, kyl mä haluisin löytää sen kumppanin. Pitää olla nii player mukamas...
Tuntuu tosi surulliselta katsoa vierestä kuinka moni nainen ehkä tulee jäämään lapsettomaksi sen takia kun aikaa tuhlaantuu tunnevammasiin miehiin. Tähän pieni vinkki että sen lapsen voi hankkia myös ilman miestä jos se on yksi sun elämän haaveista. Elä nyt,, tässä hetkessä, tänään! Huomenna voi olla liian myöhäistä.
Ei musta silti kolmekymppistä kyynistä ämmää saa. Uskon edelleen rakkauteen ja siihen että joku löytää itselleen kumppanin ja parisuhteen missä arvostetaan toista ja ollaan rehellisiä.
En voi ku ihmetellä tätä nykymenoa parisuhteissa ja deittailussa. Jengi kusettaa ja pettää minkä kerkiää ja ulospäin ollaan niin onnelllista, ai että. Mikä hitto siinä on ettei aikuisilla ihmisillä ole sen verran munaa sanoa asioita suoraan ja olla rehellisiä toiselle ihmiselle. Ennemmin tai myöhemmin valheet paljastuu, tavalla tai toisella. Jos sä oot niin v*tun fucked up ettet tiedä kuka oot ja mitä haluut sun elämältä ja parisuhteelta niin kannattaisko ottaa se aika sitten itsensä tutkiskeluun eikä ketään kolmatta osapuolta siihen hillumaan.
Pettämisestä on tehty niin helppoa. Ei tarvii edes kotoota poistua kun somen kautta voit ottaa yhteyttä ihan kehen vaan. Jos oma kumppani ei saa viisaria värähtämään niin eiku koodia vaa menemään jonku sovelluksen kautta, kyllä siellä aina joku on jolta saa helpotusta oloon. Antaapa helvetin hyvän kuvan kun varattuna tollasta sitten tekee, girls talk if u didn`t know that.
Mä en oo ikinä ollu mikään parisuhde ihminen. Jotenki en oo osannu kaipaa sellaista. Kai multa puuttuu malli tai sitten oon löyny pahasti pääni pienenä. Tietenkin jokainen ihminen tarvitsee rakkautta ja hellyyttä mutta sitä voi saada muutenkin. Tajusin edellisessä suhteessa että ihmiset odottaa kumppanilta jotain kokonaisvaltaista tyydytystä jokaiselle elämän osa-alueelle. Musta toi homma kosahtaa tossa ja pahasti. Ainahan toitotetaan sitä että sun pitää olla tyytyväinen itseesi ja omaan elämään ja kumppani on vain plussa siihen päälle. Jos sulla on ankeeta ja kaikki on ihan hanurista niin luuletko että se uus kumppani sun maailman pelastaa. Eli ennen sitä parisuhdetta sulla pitäis olla kaikki ne elämän osa-alueet tyydytetty.
Entäs sitten nämä mamit ja papit jotka soutaa ja huopaa. Tiedättekö miten lasten turvallisuuden tunne järkkyy vanhempien erotessa. Ne syyttää siitä itseään ja ovat hämillään ja pelkäävät että rakastetaanko heitä enää. Sitten nää tumpelot ei osaa päättä ollaanko erossa vai ei..palataan yhteen ja sit taas erotaan ja palataan ja ja ja..voi hyvä luoja! Jos ootte noin sekasin nii arvaa miten sekasin teidän lapset on tosta kaikesta.
Mä en tajua miks ihmisten pitää esittää muuta kuin on. Niin moni mies sanoo ettei haluu mitään tyttöystävää ja sit ne itkee ja roikkuu perässä. Kärsiikö sun miehinen ego siitä jos sä suoraan sanoisitkin et hei joo, kyl mä haluisin löytää sen kumppanin. Pitää olla nii player mukamas...
Tuntuu tosi surulliselta katsoa vierestä kuinka moni nainen ehkä tulee jäämään lapsettomaksi sen takia kun aikaa tuhlaantuu tunnevammasiin miehiin. Tähän pieni vinkki että sen lapsen voi hankkia myös ilman miestä jos se on yksi sun elämän haaveista. Elä nyt,, tässä hetkessä, tänään! Huomenna voi olla liian myöhäistä.
Ei musta silti kolmekymppistä kyynistä ämmää saa. Uskon edelleen rakkauteen ja siihen että joku löytää itselleen kumppanin ja parisuhteen missä arvostetaan toista ja ollaan rehellisiä.
Kommentit
Lähetä kommentti