Ihana Thaimaan reissu kolkuttelee uhkaavasti ovella, mutta tiedättekö mitä? -Just tällä hetkellä mua ei huvittais yhtään lähtee sinne. Ostin lennot joskus maaliskuussa, ois pitäny mennä heti sillo. Tällä hetkellä tapahtuu niin paljon kaikkea siistiä, että kuukausi tuntuu maailman lopulta olla pois täältä. Frendi naurokin tossa, että oon varmaa ainoo ihminen joka harmittelee kuukauden lomaa Thaimaassa. Yleensä ootan ihan innolla reissuja. Pari vuotta sitten ku oltiin lähössä Thaikkuihin niin tehtii oikein sellanen kalenteri, että kuinka monta yötä jäljellä. Joka aamu ruksattiin 1 ruutu yli, oiskohan siinä ollu about 60 ruutua alunperin, että toista kuukautta sitä matkaa odotettiin innoissaan.
Nyt harmittaa etten pääse vetää meiän kesätreenejä. Multa jää väliin myös treenipäiväjengin yhteistreenit sekä kaikki kiva tekeminen mitä ollaan suunniteltu tekevämme yhdessä. Missaan amk:n pääsykokeet ja parit mainosfilmi kuvaukset, missä toisessa ois ollu aika huikee korvaus.
Oon aikasemminki jo sanonut uskovani siihen että kaikella on jokin tarkoitus. Niin myös tällä, en vaan ole ihan täysin varma mikä se on, skidi aavistus kyllä pyörii mielessä.
En oo kauheesti edes miettinyt mitä pakkaan mukaan. Rinkan sain kaivettua yks päivä esiin tuolta kaapin syövereistä. Gefilus- ja aurinkotablettejakin ois tietysti voinu syödä ennen lähtöä, hups, unohtu. Hyvin siis sujuu tää valmistautuminen.
Ikävä tulee mun arkea ja monia ihmisiä täällä. Toisaalta ehkä se on ihan hyvä tunne, osaa sit arvostaa vielä entistä enemmän kaikkea täällä.
Nyt nukkumaan, huomenna on meinaa aika special day. Öitä :)
Nyt harmittaa etten pääse vetää meiän kesätreenejä. Multa jää väliin myös treenipäiväjengin yhteistreenit sekä kaikki kiva tekeminen mitä ollaan suunniteltu tekevämme yhdessä. Missaan amk:n pääsykokeet ja parit mainosfilmi kuvaukset, missä toisessa ois ollu aika huikee korvaus.
Oon aikasemminki jo sanonut uskovani siihen että kaikella on jokin tarkoitus. Niin myös tällä, en vaan ole ihan täysin varma mikä se on, skidi aavistus kyllä pyörii mielessä.
En oo kauheesti edes miettinyt mitä pakkaan mukaan. Rinkan sain kaivettua yks päivä esiin tuolta kaapin syövereistä. Gefilus- ja aurinkotablettejakin ois tietysti voinu syödä ennen lähtöä, hups, unohtu. Hyvin siis sujuu tää valmistautuminen.
Ikävä tulee mun arkea ja monia ihmisiä täällä. Toisaalta ehkä se on ihan hyvä tunne, osaa sit arvostaa vielä entistä enemmän kaikkea täällä.
Nyt nukkumaan, huomenna on meinaa aika special day. Öitä :)
Kommentit
Lähetä kommentti