DS

Mun pää on kuin muurahaispesä. Ajatuksia vilisee miljoonia ja tuntuu ettei mistään saa kii. Mulla on tällä hetkellä todella paha motivaatio ongelma kaiken suhteen. Tää on jotain kriiseilyä selvästi tosta reissusta vielä plus siihen päälle kaikki muut jutut. Koen hetkittäisiä onnellisuuden puuskia ja onhan tää mun arki ihan jees, mutta se sama palo mikä oli ennen matkaa on poissa ja mitä enemmän sitä ajattelen sitä enemmän ahistun. Mun on pitäny kirjoittaa vaikka mistä ja oonki saanu hyvää tekstii päässäni aikaseks lenkille lähtiessä. Kuinka ollakkaan hetken päästä juoksu ja musiikki on tehny tehtävänsä ja pää on tyhjä. Mulle tosi tärkeä ihminen joutu n. 3 vkoa sitten sairaalaan. Mulle soitettiin kun makasin hirveessä darrassa himassa. Miten hiton ahdistavaa, tuntu etten saa henkeä. Kävin katsomassa lähes joka päivä häntä siellä. Mikä taistelu itsensä kanssa, meinaan inhoon sairaaloita ja en halunnut hyväksyä sitä tosiasiaa, että tää ihminen on todella kipeä. Pelkään, että menetän häne